Menneet tapahtumat

Organisaation kehittäjien syksy avattiin ke 2.9. Jyväskylässä. Pääsimme Mukamas Learning Design Oy:n Vilma Mutkan vieraaksi ,ja hänen johdollaan keskustelemaan oppimismuotoilusta ja siitä, mitä oppiminen oikeastaan organisaatioissa tarkoittaa.

Teemoja, joista muun muassa keskustelimme: 
* Oppiminen ei ole vain koulutuksia tai verkkokursseja. Vaan yhteistä ajattelua, dialogia, vertaisoppimista, kokeiluja ja arjessa tapahtuvaa reflektointia. Ja aikaa ja mahdollistamista.
* Esihenkilön rooli muuttuu koulutuksiin lähettäjästä oppimisen mahdollistajaksi ja fasilitaattoriksi.
* Kun ympärillä muuttuu lähes kaikki, organisaation pitäisi osata skannata ympäristöään ja tunnistaa, mitä juuri meidän on tarpeellista oppia. Kaikkea ei voi eikä tarvitse omaksua. Ja samaan aikaan pitäisi ehkä kysyä myös: mikä ei muutu?
* Yhteistä ymmärrystä täytyy tietoisesti ruokkia. Jos ihmisillä ei ole aikaa ajatella yhdessä, oppiminen jää helposti yksilön vastuulle.
* Oppimista pitäisi myös tehdä näkyväksi. Mitä meidän pitäisi oppia? Mitä jo osaamme? Mitä meidän pitäisi ymmärtää paremmin, jotta voisimme johtaa paremmin?

Tilaisuus pidettiin hybridinä. Kiitos kaikille osallistujille aktiivisuudesta! 

Huhtikuun yritysvierailumme 9.4. suuntautui etäyhteydellä ABB Motioniin. Teemana oli kyvykkyysajattelu strategian, ihmisten ja järjestelmien yhdistäjänä.

Tilaisuuden isäntänä toimi Ismo Laukkanen, Head of Learning and Development, ABB Motion. Mukana keskustelussa oli myös Jouko Hannus, liikkeenjohdon konsultti ja kyvykkyysajattelun viitekehyksen kehittäjä.

Vierailulla tutustuimme siihen, miten ABBä strategisia kyvykkyyksiä kehitetään yhdistämällä ihmisten osaaminen, johtaminen, prosessit ja järjestelmät. Saimme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kyvykkyysajattelu voidaan kytkeä osaksi strategiaa, johtamista ja arjen tekemistä.

ABB kokemukset ja yhteinen vertaiskeskustelu tarjosivat uusia näkökulmia siihen, miten organisaation kyvykkyyksiä voidaan tunnistaa ja kehittää systemaattisesti strategisen menestyksen tueksi.

Yritysvierailullamme Sitraan tutustuimme siihen, miten Sitra näkee oman roolinsa Suomen pitkän aikavälin menestyksen rakentajana nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tilaisuuden piti Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.

Vierailulla perehdyimme Sitran uuteen strategiaan sekä siihen, millaisia painotuksia se tuo Suomen tulevaisuuden kehittämiseen. Keskustelimme erityisesti systeemisistä muutoksista, vaikuttavuudesta ja siitä, miten strategiset tavoitteet kytkeytyvät käytännön työhön.

Tilaisuus tarjosi uusia näkökulmia siihen, miten tulevaisuutta voidaan rakentaa pitkäjänteisesti, vaikuttavasti ja uudistavasti. Sitran näkemykset loivat myös hyvän pohjan vertaiskeskustelulle ja omien organisaatioidemme kehittämisen peilaamiselle.

Paikalla oli runsas joukko jäseniä ja keskustelu oli runsasta.

Yritysvierailullamme Luhtaan tutustuimme siihen, miten kasvavassa ja kansainvälisesti toimivassa perheyrityksessä johdetaan osaamista ja tuetaan henkilöstön kehittymistä. Yrityksestä ja sen toiminnasta kertoivat omistajasuvun edustaja, divisioonan johtaja Keni Luhtanen, henkilöstöjohtaja Annamaria Väli-Klemelä ja HR specialisti Tytti Porkka

Keskustelimme erityisesti siitä, miten Luhta tunnistaa, kehittää ja sitouttaa osaajia eri uravaiheissa sekä millaisia rakenteita ja käytäntöjä henkilöstön kehittymisen tueksi on rakennettu.

Vierailulla saimme käytännön näkökulmia talent managementiin, esihenkilötyön merkitykseen oppimisen mahdollistajana sekä HR ja liiketoiminnan yhteistyöhön. Luhtan kokemukset tarjosivat hyvän pohjan vertaiskeskustelulle ja omien organisaatioidemme käytäntöjen peilaamiselle. Vierailulta mukaan tarttui uusia ajatuksia siitä, miten osaamisen kehittämistä ja kyvykkyyksien pitkäjänteistä vahvistamista voidaan kytkeä entistä tiiviimmin organisaation uudistumiseen ja kasvuun.

Mukana oli noin 10 jäsentä.

YLE:n vierailulla 24.2. saimme kuulla mielenkiintoiset ja ajatuksia herättävät puheenvuorot teemoista medianmurros ja toimintaympäristön vaikutukset YLE:llä, miten muutoksessa on eletty, rakennettu uutta organisaatiota ja toteutettu ydintehtävää, millaisia haasteita muutos on tuonut johtamiseen asiantuntijaorganisaatiossa, ja miten osaamista ja organisaation kyvykkyyttä johdetaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Huomioita puheenvuoroista: muutokset kuormittavat pitkään ja vallitseva epävarmuus, uudet roolit ja rakenteet vaativat johdolta jatkuvaa tukea, selkeyttä ja läsnäoloa. Myös osaamisen johtaminen on strateginen kysymys. Rekrytointi, kehittyminen, tiedon jakaminen ja jatkuvuuden varmistaminen kulkevat käsi kädessä. Organisaation kyvykkyys syntyy kokonaisuudesta, jossa osaaminen, johtaminen, prosessit, teknologia ja toimintakulttuuri määrittävät, kuinka strategia toteutuu muuttuvassa toimintaympäristössä.

Ylen isäntä ja emännät:  Jukka Niva, Silja Tenhunen, Elisa Venäläinen ja Anne Pirskanen.

Paikalla oli runsas joukko jäseniä ja keskustelu oli vähintäänkin vilkasta.

Keskiviikkona 28.1. pidetty Visuaalisten esineiden voima organisaatioiden kehitystyössä -tilaisuus aloitti Kessu ry:n tapahtumakevään onnistuneesti ja inspiroivasti.

Tilaisuudessa pureuduttiin visuaalisten esineiden ja metaforien maailmaan organisaation kehittämisen näkökulmasta. Miten kolmiulotteiset visuaaliset työkalut voivat tukea ajattelua, ryhmädynamiikkaa ja yhteisen ymmärryksen rakentamista?

Aiheeseen ja fasilitoinnin ytimeen osallistujat johdatti Robin Gustafsson, EpicMeetsin toinen perustaja ja Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori. Demo-työpajassa osallistujat saivat kokeilla työskentelyä epics-esineiden avulla.

Upeassa iltatilaisuudessamme Jouko Hannus johdatti osallistujat neljän vuosikymmenen kokemuksiin organisaatioiden uudistamisesta. Hannus kertoi oman kokemuksensa siitä, miten konsultointi ja valmennus voidaan yhdistää vaikuttavaksi kokonaisuudeksi ja mitä haasteita erilaisten työotteiden yhdistäminen on käytännössä tuonut. Tilaisuudessa keskustelimme myös siitä, miten kehittämistyön todellisia hyötyjä voidaan osoittaa ja millaisia mahdollisuuksia tämä avaa organisaatioille.

Inspiroivaa, ajatuksia herättävää ja erittäin käytännönläheistä!

Tässä organisaation kehittäjien käytännönläheisessä tekoälyvalmennuksessa perehdyimme siihen, miten ChatGPT ja Copilot sekä mm. Gamma, Napkin ja Google Gemini voivat tukea organisaation kehittäjän työtä arjessa konkreettisesti ja miten niiden avulla saa säästettyä kallisarvoista aikaa.

Valmennuksen aikana opimme yhdessä mm:

• Miten tekoälyä voi hyödyntää haastattelujen ja työpajojen keskustelujen tiivistämisessä nopeasti ja luotettavasti. Sami Sarén ja Kari Malinen kertoivat tästä aiheesta konkreettisen Muutostaito Oy:n asiakaskeissin – Hämeen liiton Frush legotyöpajassa äänitettyjen keskustelujen vetäminen yhteen Chat GPT:n avulla.
• Kuinka tekoälyltä saa tukea raporttien visualisointiin, esimerkiksi symboleiden ja kuvien muodossa
• Miten ChatGPT voi auttaa valmennussisällön ja esitysmateriaalien luonnissa nopeasti ja ketterästi
• Miten rakentaa oma ”botti / agentti” – yksilöllisesti ohjelmoitu ammattilainen / tekoälyavustaja toistuvien tehtävien helpottamiseksi (mm. suomenkielen oikeellisuuden tarkastaja, ravintoterapeutti jne..)

Keskusteluissa nousi esiin, miten tekoäly voi tukea kehittäjän roolia esimerkiksi viestinnän hiomisessa, uuden ajattelun sanoittamisessa ja työpajojen valmistelussa. Osallistujat jakoivat monipuolisesti omia käyttökokemuksiaan ja haastoivat tekoälyn käyttöä eettisistä ja laadullisista näkökulmista.

Valmentajana toimi Johanna Riippi (Tmi Kompassia), IAF-sertifioitu fasilitaattori, palvelumuotoilija ja kokenut tekoälyn käytännön soveltaja. Ilmapiiri oli rento ja osallistava, kuten Organisaation kehittäjien tilaisuudet yleensäkin.

Organisaation kehittäjien järjestämässä minivalmennuksessa syvennyttiin systeemisen ajattelun mahdollisuuksiin organisaatiotyössä. Illan asiantuntijana toimi erikoispsykologi (PsT) Risto Puutio Metanoia Instituutista.

Uudet ilmiöt, jatkuvat muutosprosessit ja monimutkaistuvat rakenteet haastavat organisaatioiden kehittäjiä tarkastelemaan ilmiöitä uudesta näkökulmasta. Risto Puution johdolla osallistujat pääsivät syventymään systeemisen ajattelun perusideoihin – tapaan ymmärtää organisaatioita kokonaisuuksina, joissa vuorovaikutus, suhteet ja kieli muovaavat toimintaa.

Valmennus tarjosi käytännönläheisiä näkökulmia siihen, miten systeeminen ajattelu voi tukea vaikuttavaa kehittämistyötä. Osallistujat saivat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä tekee systeemisestä ajattelusta tärkeän lähestymistavan organisaatioiden kehittämisessä?
• Miten ulkoinen konsultti tai sisäinen kehittäjä voi hyödyntää systeemistä ajattelua työssään?

Runsaan keskustelun ja esimerkkien kautta valmennus tarjosi paitsi uusia työkaluja kompleksisuuden käsittelyyn myös vahvistusta osallistujien omalle ajattelulle ja työotteelle.

Organisaation kehittäjät jatkaa ajankohtaisten teemojen äärellä myös tulevissa tapahtumissaan.

Organisaation kehittäjät pääsivät tutustumaan Lumenen vaikuttavaan työhön sosiaalisen vastuun saralla inspiroivalla yritysvierailulla. Vierailun aikana avautui konkreettinen kuva siitä, miten Lumene huomioi vastuullisuuden paljon laajemmin kuin vain ilmastonäkökulmasta – erityisesti ihmisiin ja yhteisöihin panostaen.

Henkilöstöjohtaja Kirsi Utti esitteli Lumenen sosiaalisen vastuun ohjelman, jonka ytimessä ovat tasa-arvo, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus. Osallistujat saivat kuulla, miten nämä arvot ohjaavat koko yrityskulttuuria ja luovat perustan kestävälle toiminnalle niin työpaikalla kuin koko arvoketjussa.

Vierailu herätti vilkasta keskustelua esimerkiksi seuraavista Lumenen painopisteistä:

• Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa
• Monimuotoisuuden edistäminen, kuten yhteistyö Pride-tapahtuman kanssa vuonna 2024

Vierailu jätti osallistujille vahvan vaikutelman siitä, miten yritysvastuu voi näkyä käytännön teoissa ja arjen valinnoissa – sekä siitä, miten tärkeää on rakentaa tulevaisuutta yhdessä rohkeasti ja arvoihin pohjautuen.

Vierailu tarjosi osallistujille myös mahdollisuuden vierailla Lumenen tehtaanmyymälässä ennen ohjelman alkua 😊

Organisaation kehittäjät pääsivät tutustumaan Kalevala Korun tuotantoon opastetulla kierroksella, jossa he näkivät korujen valmistusprosessin ideasta valmiiksi tuotteeksi sekä kuulivat yrityksen historiasta ja vastuullisesta toiminnasta. Vierailun keskeinen anti oli HRD Manager Heljä Asikaisen asiantuntijapuheenvuoro, jossa käsiteltiin strategisten kyvykkyyksien kehittämistä muuttuvalla toimialalla. Osallistujat saivat konkreettisia näkökulmia henkilöstöstrategian kehittämiseen, kriittisen osaamisen tunnistamiseen ja sen integroimiseen tavoitteisiin sekä eläköityvien työntekijöiden osaamisen siirtämiseen. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus hyödyntää vierailija-alennusta tehtaan myymälässä😊.

• Tekoälyn ja digitaalisuuden mahdollisuudet ja vaikutus palvelujen tuottamiseen terveys- ja sosiaalialalla
• Muutosten vaikutus henkilöstöön - osaaminen, työorganisointi ja vaikutukset eri ammattiryhmissä

Oivalluksia Mehiläisen digitaalisen terveydenhuollon kehittämisestä

Vierailumme Mehiläiseen tarjosi arvokasta näkemystä siitä, miten digitaalista terveydenhuoltoa rakennetaan käytännössä. Henkilöstön kehityksestä vastaava johtaja Anu Kolari avasi konkreettisesti, miten uutta teknologiaa hyödynnetään ja miten se vaikuttaa asiantuntijoiden työnkuviin ja osaamistarpeisiin tulevaisuudessa.

Saimme myös syvemmän ymmärryksen siitä, miten näin merkittävää muutosta johdetaan henkilöstön näkökulmasta. Keskustelut herättivät oivalluksia paitsi Mehiläisen toimintamalleista myös laajemmin terveydenhuoltoalan tulevaisuudesta.

Oivalluksia polkuautotehtaalta – mitä opimme?

Polkuautotehdas-simulaatiossa saimme käytännönläheistä valmennusta prosessien kehittämisestä. Peter Kanervan opastuksella ja työhanskat kädessä pääsimme itse kokemaan, kuinka laatu rakentuu jo prosessin aikana – ei vasta lopussa. Opimme havainnoimaan prosessia, tunnistamaan pullonkaulat ja kehityskohdat sekä poistamaan hukkaa ja turhaa työtä.

Vierailu tarjosi uusia näkökulmia ja konkreettisia työkaluja jatkuvaan kehittämiseen. Se myös muistutti, että parantaminen ei vaadi suuria investointeja, vaan ennen kaikkea oikeaa ajattelutapaa ja hyvää johtamista.

Oppeja ja oivalluksia

Organisaation kehittäjät saivat kattavan katsauksen siihen, miten Osuuspankki on onnistuneesti ottanut käyttöön ketterän johtamisjärjestelmän ja mitä hyötyjä se on tuonut organisaation toimintaan. Vierailun aikana he pääsivät syventymään erityisesti itseohjautuvien tiimien toimintaan, monialaiseen yhteistyöhön ja johtamisen muutokseen. Nämä teemat avattiin konkreettisten esimerkkien kautta, mikä auttoi hahmottamaan, miten vastaavia käytäntöjä voidaan soveltaa omissa organisaatioissa.

Vierailu tarjosi osallistujille arvokasta tietoa siitä, miten ketterät toimintamallit voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista, parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa organisaation toimintaa. Keskusteluissa nousi esiin myös haasteita ja ratkaisuja ketterän johtamisen käytännön toteutuksessa, mikä tarjosi osallistujille uusia näkökulmia oman työnsä kehittämiseen.

Lisäksi tilaisuus loi erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua sekä Osuuspankin asiantuntijoiden että muiden osallistujien kanssa. Avoimessa keskustelussa jaettiin kokemuksia ja saatiin käytännön vinkkejä ketterän johtamisen toteuttamiseen erilaisissa organisaatioissa.

Oppeja ja oivalluksia

Organisaation kehittäjät saivat tilaisuudesta syvällisen ymmärryksen yhteisöohjautuvuudesta ja uudenlaisista organisoitumisen malleista. Jussi Markula johdatti meidät pohtimaan, miten perinteiset hierarkkiset mallit eivät enää vastaa nykytyöelämän haasteisiin ja kuinka itseohjautuvuus, agile sekä teal-ajattelu tarjoavat ketterämpiä ja inhimillisempiä vaihtoehtoja. Käytännön esimerkit ja keskustelut auttoivat hahmottamaan, miten nämä mallit voidaan ottaa käyttöön omassa työyhteisössä. Lisäksi tapahtuma tarjosi mahdollisuuden inspiroivaan keskusteluun ja kokemusten jakamiseen muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Osallistujat lähtivät tilaisuudesta inspiroituneina ja valmiina viemään yhteisöllisen johtamisen oppeja käytäntöön.

Organisaation kehittäjät saivat syvällisen ymmärryksen innovaatioekosysteemien rakentamisesta ja kehittämisestä pelillisten menetelmien avulla. He pääsivät kokeilemaan Minna Takalan kehittämää innovaatioekosysteemipeliä, joka auttoi hahmottamaan ekosysteemin keskeisiä kysymyksiä ja haasteita. Lisäksi tilaisuus tarjosi mahdollisuuden oppia uusia fasilitointityökaluja, kuten Ketso-menetelmää, ja verkostoitua muiden aluekehityksestä kiinnostuneiden kanssa. Osallistujat saivat mukaansa konkreettisia oivalluksia ja käytännön menetelmiä, joita voivat hyödyntää omassa työssään ekosysteemien kehittämisessä.

M-Files, Petra Rosvall.

Organisaation kehittäjät saivat Petra Rosvallin esityksen avulla kattavan ymmärryksen siitä, miten yrityskulttuuria voidaan kehittää tavoitteellisesti ja kuinka se vaikuttaa organisaation vetovoimaan, hyvinvointiin ja menestykseen. Tilaisuudessa käsiteltiin, miksi kulttuurin muutos onnistuu parhaiten, kun koko yhteisö on mukana, ja kuinka tunnetaidot, asenteet ja merkityksellisyyden kokemukset vaikuttavat muutosprosessiin.

Osallistujat oppivat, että kulttuurin johtaminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi, jossa pienetkin teot voivat olla merkittäviä. He saivat konkreettisia työkaluja ja viitekehyksiä kulttuurin kehittämiseen, kuten nelivaiheisen mallin nykykulttuurin arvioinnista tavoitekulttuurin määrittelyyn, kehittämiseen sekä seurantaan. Lisäksi keskusteltiin siitä, kuinka kulttuurin muutosviestintä rakennetaan tekojen, ei pelkkien julistusten kautta.

Tilaisuudessa korostui myös se, että vahva kulttuuri ei synny vanhan täysin uudistamisesta, vaan nykyisten vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden kehittämisestä. Osallistujat saivat mukaansa käytännönläheisiä vinkkejä siitä, miten kulttuuria voi johtaa pitkäjänteisesti ja kuinka jokainen organisaation jäsen voi vaikuttaa työyhteisönsä kulttuuriin.

Osallistujat saivat tilaisuudesta kattavan katsauksen johtajuuden murrokseen ja työelämän kehityssuuntiin Työelämä 2030 -hankkeen näkökulmasta. Sanna Kulmalan esitys tarjosi ajankohtaista tietoa hankkeen keskeisistä opeista, erityisesti johtajuuden muutoksesta, jota käsiteltiin johtajuusbarometrin ja nuorten aikuisten näkemyksiin perustuvan tutkimuksen avulla. Osallistujat saivat syvempää ymmärrystä siitä, miten työelämän laadun ja toimintatapojen kehittäminen vaikuttaa hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja Suomen asemaan globaalisti. Tilaisuus tarjosi myös arvokkaita näkökulmia ja ideoita, joita voi hyödyntää omassa organisaatiossa johtamisen ja työelämäinnovaatioiden kehittämisessä.