Menneet tapahtumat

Tässä organisaation kehittäjien käytännönläheisessä tekoälyvalmennuksessa perehdyimme siihen, miten ChatGPT ja Copilot sekä mm. Gamma, Napkin ja Google Gemini voivat tukea organisaation kehittäjän työtä arjessa konkreettisesti ja miten niiden avulla saa säästettyä kallisarvoista aikaa.

Valmennuksen aikana opimme yhdessä mm:

• Miten tekoälyä voi hyödyntää haastattelujen ja työpajojen keskustelujen tiivistämisessä nopeasti ja luotettavasti. Sami Sarén ja Kari Malinen kertoivat tästä aiheesta konkreettisen Muutostaito Oy:n asiakaskeissin – Hämeen liiton Frush legotyöpajassa äänitettyjen keskustelujen vetäminen yhteen Chat GPT:n avulla.
• Kuinka tekoälyltä saa tukea raporttien visualisointiin, esimerkiksi symboleiden ja kuvien muodossa
• Miten ChatGPT voi auttaa valmennussisällön ja esitysmateriaalien luonnissa nopeasti ja ketterästi
• Miten rakentaa oma ”botti / agentti” – yksilöllisesti ohjelmoitu ammattilainen / tekoälyavustaja toistuvien tehtävien helpottamiseksi (mm. suomenkielen oikeellisuuden tarkastaja, ravintoterapeutti jne..)

Keskusteluissa nousi esiin, miten tekoäly voi tukea kehittäjän roolia esimerkiksi viestinnän hiomisessa, uuden ajattelun sanoittamisessa ja työpajojen valmistelussa. Osallistujat jakoivat monipuolisesti omia käyttökokemuksiaan ja haastoivat tekoälyn käyttöä eettisistä ja laadullisista näkökulmista.

Valmentajana toimi Johanna Riippi (Tmi Kompassia), IAF-sertifioitu fasilitaattori, palvelumuotoilija ja kokenut tekoälyn käytännön soveltaja. Ilmapiiri oli rento ja osallistava, kuten Organisaation kehittäjien tilaisuudet yleensäkin.

Organisaation kehittäjien järjestämässä minivalmennuksessa syvennyttiin systeemisen ajattelun mahdollisuuksiin organisaatiotyössä. Illan asiantuntijana toimi erikoispsykologi (PsT) Risto Puutio Metanoia Instituutista.

Uudet ilmiöt, jatkuvat muutosprosessit ja monimutkaistuvat rakenteet haastavat organisaatioiden kehittäjiä tarkastelemaan ilmiöitä uudesta näkökulmasta. Risto Puution johdolla osallistujat pääsivät syventymään systeemisen ajattelun perusideoihin – tapaan ymmärtää organisaatioita kokonaisuuksina, joissa vuorovaikutus, suhteet ja kieli muovaavat toimintaa.

Valmennus tarjosi käytännönläheisiä näkökulmia siihen, miten systeeminen ajattelu voi tukea vaikuttavaa kehittämistyötä. Osallistujat saivat vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä tekee systeemisestä ajattelusta tärkeän lähestymistavan organisaatioiden kehittämisessä?
• Miten ulkoinen konsultti tai sisäinen kehittäjä voi hyödyntää systeemistä ajattelua työssään?

Runsaan keskustelun ja esimerkkien kautta valmennus tarjosi paitsi uusia työkaluja kompleksisuuden käsittelyyn myös vahvistusta osallistujien omalle ajattelulle ja työotteelle.

Organisaation kehittäjät jatkaa ajankohtaisten teemojen äärellä myös tulevissa tapahtumissaan.

Organisaation kehittäjät pääsivät tutustumaan Lumenen vaikuttavaan työhön sosiaalisen vastuun saralla inspiroivalla yritysvierailulla. Vierailun aikana avautui konkreettinen kuva siitä, miten Lumene huomioi vastuullisuuden paljon laajemmin kuin vain ilmastonäkökulmasta – erityisesti ihmisiin ja yhteisöihin panostaen.

Henkilöstöjohtaja Kirsi Utti esitteli Lumenen sosiaalisen vastuun ohjelman, jonka ytimessä ovat tasa-arvo, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus. Osallistujat saivat kuulla, miten nämä arvot ohjaavat koko yrityskulttuuria ja luovat perustan kestävälle toiminnalle niin työpaikalla kuin koko arvoketjussa.

Vierailu herätti vilkasta keskustelua esimerkiksi seuraavista Lumenen painopisteistä:

• Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa
• Monimuotoisuuden edistäminen, kuten yhteistyö Pride-tapahtuman kanssa vuonna 2024

Vierailu jätti osallistujille vahvan vaikutelman siitä, miten yritysvastuu voi näkyä käytännön teoissa ja arjen valinnoissa – sekä siitä, miten tärkeää on rakentaa tulevaisuutta yhdessä rohkeasti ja arvoihin pohjautuen.

Vierailu tarjosi osallistujille myös mahdollisuuden vierailla Lumenen tehtaanmyymälässä ennen ohjelman alkua 😊

Organisaation kehittäjät pääsivät tutustumaan Kalevala Korun tuotantoon opastetulla kierroksella, jossa he näkivät korujen valmistusprosessin ideasta valmiiksi tuotteeksi sekä kuulivat yrityksen historiasta ja vastuullisesta toiminnasta. Vierailun keskeinen anti oli HRD Manager Heljä Asikaisen asiantuntijapuheenvuoro, jossa käsiteltiin strategisten kyvykkyyksien kehittämistä muuttuvalla toimialalla. Osallistujat saivat konkreettisia näkökulmia henkilöstöstrategian kehittämiseen, kriittisen osaamisen tunnistamiseen ja sen integroimiseen tavoitteisiin sekä eläköityvien työntekijöiden osaamisen siirtämiseen. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus hyödyntää vierailija-alennusta tehtaan myymälässä😊.

• Tekoälyn ja digitaalisuuden mahdollisuudet ja vaikutus palvelujen tuottamiseen terveys- ja sosiaalialalla
• Muutosten vaikutus henkilöstöön - osaaminen, työorganisointi ja vaikutukset eri ammattiryhmissä

Oivalluksia Mehiläisen digitaalisen terveydenhuollon kehittämisestä

Vierailumme Mehiläiseen tarjosi arvokasta näkemystä siitä, miten digitaalista terveydenhuoltoa rakennetaan käytännössä. Henkilöstön kehityksestä vastaava johtaja Anu Kolari avasi konkreettisesti, miten uutta teknologiaa hyödynnetään ja miten se vaikuttaa asiantuntijoiden työnkuviin ja osaamistarpeisiin tulevaisuudessa.

Saimme myös syvemmän ymmärryksen siitä, miten näin merkittävää muutosta johdetaan henkilöstön näkökulmasta. Keskustelut herättivät oivalluksia paitsi Mehiläisen toimintamalleista myös laajemmin terveydenhuoltoalan tulevaisuudesta.

Oivalluksia polkuautotehtaalta – mitä opimme?

Polkuautotehdas-simulaatiossa saimme käytännönläheistä valmennusta prosessien kehittämisestä. Peter Kanervan opastuksella ja työhanskat kädessä pääsimme itse kokemaan, kuinka laatu rakentuu jo prosessin aikana – ei vasta lopussa. Opimme havainnoimaan prosessia, tunnistamaan pullonkaulat ja kehityskohdat sekä poistamaan hukkaa ja turhaa työtä.

Vierailu tarjosi uusia näkökulmia ja konkreettisia työkaluja jatkuvaan kehittämiseen. Se myös muistutti, että parantaminen ei vaadi suuria investointeja, vaan ennen kaikkea oikeaa ajattelutapaa ja hyvää johtamista.

Oppeja ja oivalluksia

Organisaation kehittäjät saivat kattavan katsauksen siihen, miten Osuuspankki on onnistuneesti ottanut käyttöön ketterän johtamisjärjestelmän ja mitä hyötyjä se on tuonut organisaation toimintaan. Vierailun aikana he pääsivät syventymään erityisesti itseohjautuvien tiimien toimintaan, monialaiseen yhteistyöhön ja johtamisen muutokseen. Nämä teemat avattiin konkreettisten esimerkkien kautta, mikä auttoi hahmottamaan, miten vastaavia käytäntöjä voidaan soveltaa omissa organisaatioissa.

Vierailu tarjosi osallistujille arvokasta tietoa siitä, miten ketterät toimintamallit voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista, parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa organisaation toimintaa. Keskusteluissa nousi esiin myös haasteita ja ratkaisuja ketterän johtamisen käytännön toteutuksessa, mikä tarjosi osallistujille uusia näkökulmia oman työnsä kehittämiseen.

Lisäksi tilaisuus loi erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua sekä Osuuspankin asiantuntijoiden että muiden osallistujien kanssa. Avoimessa keskustelussa jaettiin kokemuksia ja saatiin käytännön vinkkejä ketterän johtamisen toteuttamiseen erilaisissa organisaatioissa.

Oppeja ja oivalluksia

Organisaation kehittäjät saivat tilaisuudesta syvällisen ymmärryksen yhteisöohjautuvuudesta ja uudenlaisista organisoitumisen malleista. Jussi Markula johdatti meidät pohtimaan, miten perinteiset hierarkkiset mallit eivät enää vastaa nykytyöelämän haasteisiin ja kuinka itseohjautuvuus, agile sekä teal-ajattelu tarjoavat ketterämpiä ja inhimillisempiä vaihtoehtoja. Käytännön esimerkit ja keskustelut auttoivat hahmottamaan, miten nämä mallit voidaan ottaa käyttöön omassa työyhteisössä. Lisäksi tapahtuma tarjosi mahdollisuuden inspiroivaan keskusteluun ja kokemusten jakamiseen muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Osallistujat lähtivät tilaisuudesta inspiroituneina ja valmiina viemään yhteisöllisen johtamisen oppeja käytäntöön.

Organisaation kehittäjät saivat syvällisen ymmärryksen innovaatioekosysteemien rakentamisesta ja kehittämisestä pelillisten menetelmien avulla. He pääsivät kokeilemaan Minna Takalan kehittämää innovaatioekosysteemipeliä, joka auttoi hahmottamaan ekosysteemin keskeisiä kysymyksiä ja haasteita. Lisäksi tilaisuus tarjosi mahdollisuuden oppia uusia fasilitointityökaluja, kuten Ketso-menetelmää, ja verkostoitua muiden aluekehityksestä kiinnostuneiden kanssa. Osallistujat saivat mukaansa konkreettisia oivalluksia ja käytännön menetelmiä, joita voivat hyödyntää omassa työssään ekosysteemien kehittämisessä.

M-Files, Petra Rosvall.

Organisaation kehittäjät saivat Petra Rosvallin esityksen avulla kattavan ymmärryksen siitä, miten yrityskulttuuria voidaan kehittää tavoitteellisesti ja kuinka se vaikuttaa organisaation vetovoimaan, hyvinvointiin ja menestykseen. Tilaisuudessa käsiteltiin, miksi kulttuurin muutos onnistuu parhaiten, kun koko yhteisö on mukana, ja kuinka tunnetaidot, asenteet ja merkityksellisyyden kokemukset vaikuttavat muutosprosessiin.

Osallistujat oppivat, että kulttuurin johtaminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi, jossa pienetkin teot voivat olla merkittäviä. He saivat konkreettisia työkaluja ja viitekehyksiä kulttuurin kehittämiseen, kuten nelivaiheisen mallin nykykulttuurin arvioinnista tavoitekulttuurin määrittelyyn, kehittämiseen sekä seurantaan. Lisäksi keskusteltiin siitä, kuinka kulttuurin muutosviestintä rakennetaan tekojen, ei pelkkien julistusten kautta.

Tilaisuudessa korostui myös se, että vahva kulttuuri ei synny vanhan täysin uudistamisesta, vaan nykyisten vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden kehittämisestä. Osallistujat saivat mukaansa käytännönläheisiä vinkkejä siitä, miten kulttuuria voi johtaa pitkäjänteisesti ja kuinka jokainen organisaation jäsen voi vaikuttaa työyhteisönsä kulttuuriin.

Osallistujat saivat tilaisuudesta kattavan katsauksen johtajuuden murrokseen ja työelämän kehityssuuntiin Työelämä 2030 -hankkeen näkökulmasta. Sanna Kulmalan esitys tarjosi ajankohtaista tietoa hankkeen keskeisistä opeista, erityisesti johtajuuden muutoksesta, jota käsiteltiin johtajuusbarometrin ja nuorten aikuisten näkemyksiin perustuvan tutkimuksen avulla. Osallistujat saivat syvempää ymmärrystä siitä, miten työelämän laadun ja toimintatapojen kehittäminen vaikuttaa hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja Suomen asemaan globaalisti. Tilaisuus tarjosi myös arvokkaita näkökulmia ja ideoita, joita voi hyödyntää omassa organisaatiossa johtamisen ja työelämäinnovaatioiden kehittämisessä.